Barettisanomat 2013

20.SALPAVAELLUKSELLA OLI HISTORIANSA PARAS PÄÄTÖSJUHLA

POLKEMALLA JA RAUHAN RAKENTAJAT MUISTOMERKILLÄ TEHTIIN KUNNIAA SOTIEMME VETERAANEILLE JA LUJAN LINNOITUSTYÖN TEHNEILLE MIEHILLE JA NAISILLE

rauhanturvaajat_salpavaellus2013_1

Rauhanturvaajien pp-osasto kiersi useita kaakkoisrajan ja Salpa-aseman puolustuslinjoja ja Tohmonmäen 1941 taistelupaikassa, nähden suomalaisten ja venäläisten asemia. Laisniemellä ajettiin rajavyöhykkeen pinnassa, jossa valtakunnanrajakin vilahti ja nähtiin L-linjan kiviestettä. Laisniemihän on pieni osa Suomen puolelle jäänyttä vanhaa Säkkijärveä.

Vaalimaalla rajavartiolaitoksen edustaja piti esityksen rajanylityspaikasta. Vaalimaalla rauhanturvaajat näkivät myös vanhalla Viipurintiellä panoskaivoja sekä oikaisuaseman  vuonna 1944 tehtyjä rakenteita kuten pallokorsuja, kaivantoestettä, teräspesäke sekä korsuja.

Sunnuntaina reitti jatkui Salpalinjan pääasemassa. Soikonvuoren luolan tutustumisen jälkeen jatketiin matkaa Ala-Säkäjärven kautta Miehikkälän Korkiamäelle. Pääasemasta löytyikin sitten useita tutustumisen arvoisia linnoituskohteita.

Reitti päättyi manpuolustusjuhlaan Salpalinja-museolla, johon koko rauhaturvaajien osasto pp-jonossa marssien, komeasti koko sankan yleisön edestä, rauhanturvaajat keulilla siniset kypärät päässä markkeeraten suomalaisia rauhanturvaajia Kyproksella 1964.

”Väkeä oli vaelluksen päättäneessä maanpuolustusjuhlssa yhteensä 400 henkeä Salpalinja-museon pihalla. Vaikka itse sanonkin Salpavaelluksen paras loppujuhla kaikin puolin mitattuna. 20. kerta toden sanoi. Olen tyytyväinen”, totesi Ahosen Terho heti tuoreeltaan juhlien jälkeen.

Juhlan huipennus oli Rauhan rakentajat muistomerkin paljatus museon pihan tuntumassa. Rauhanturvaajia oli tilaisuutta kunnioittamassa lähes puolen vahvennetun komppanian verran. Muistomerkin paljasti Suomen Rauhanturvaajaliiton puheenjohtaja Paavo Kiljunen, joka totesi puheessaan: ”Torjuntataisteluissa uhrautuvasti taistelleiden sotilaiden tavoin Salpalinjan rakentajat osoittivat hyökkääjälle peränantamatonta tahtoa puolustaa kansamme vapautta ja vastustaa tarjottua orjuutta”.

KYMENLAAKSON RAUHANTURVAAJAT PALKITTIIN TOIMINNASTAAN VUODEN PARHAANA YHDISTYKSENÄ

Suomen Rauhanturvaajaliitto palkitsi kevätkokouksensa yhteydessä Kymenlaakson rauhanturvaajat vuoden parhaana jäsenyhdistyksenä. Vuoden yhdistys on kunniamaininta, jonka Rauhanturvaajaliiton hallitus antanut vuodesta 1990 lähtien parhaiten vuoden aikana toiminnassaan ansioituneelle ja kehittyneelle yhdistykselle. Palkinnon jakoi Sastamalassa liiton puheenjohtaja Paavo Kiljunen ja vastaanotti Kymenlaakson rauhanturvaajien puheenjohtaja Mikko Räinä. Kiinnitys tunnustuspalkintoon oli Kymenlaakson yhdistykselle ensimmäinen kerta.

srtl_tunn_2013

Mikko Räinä kiittää yhdistyksen saamasta tunnustuksesta ja kutsuu liittokokouksen osallistujat ja kaikki rauhanturvaajat ympäri Suomea tulemaan Salpavaellukselle viikko juhannuksenj älkeen. Vaelluksen päättävässä maanpuolustusjuhlassa paljastetaan Kymenlaakson rauhanturvaajien pystyttämä Rauhan rakentajat -muistomerkki Salpalinja-museolla. Elokuussa ovat kaikki ampujat tervetulleita rauhanturvaajien Falling Platesin SM-kisoihin Karjalan prikaatiin Vekaranjärvelle. (kuva Martti Tikka).

MESSUPYKÄLÄ KORIALLA

koria2013

Kotkalaiset rauhanturvaajat messupykälän päätteeksi pykäläkopin äärellä Korian Erä ja vapaa-aikamessuilla. Kuvassa vasemmalta Å Nykänen, M Weckman, A Laurila, M Laakso, P Huhtanen, T Seppälä ja T Kuitunen.

Kymenlaakson Rauhanturvaajien kotkalaisjäsenet ovat ahkeria isänmaallisten merkkipäivien lipunnostajia, lisänä tietysti rauhanturvaajien oma päivä. Kotkan kauvosipungintalon uljaissa saloissa siniristilippu liehuukin komeasti. Ollaan myös aktiivisesti mukana muissa riennoissa, kuten Falling-Plates-ammunnoissa ja Finlandia-hiihdossa.

 

Messupykälä vahvisti jälleen kerran joukkomme yhteenkuuluvuutta ja antoi vieraillemme kuvaa rauhanturvaamisesta eri aikoina eri alueilla. Nuoria olisi hyvä saada mukaan. Juttu kulkee ja siinä saa kokeneempikin lisää kokemuspohjaa.

Pertti Huhtanen UNTSO, HQ/UNFICYP, FINCON/UNFICYP

KANSAINVÄLINEN RAUHANTURVAAJIEN PÄIVÄ KOTKASSA

tku_2952013_2

Rauhanturvaajien päivän lipunnostajat Kotkan kaupungintalon portailla.

tku_2952013_1jk_kotka_2952013

Liiton kunniajäsen Hannu Levänen onnittele Suomen Rauhanturvaajaliiton pronssisella ansiomitalilla palkittua Tuomo Kuitusta. Kunniakäynti ja seppeleenlasku Afganistanissa vuonna 2011 menehtyneen rauhanturvaaja Jukka Kansosen haudalla.

JA LIPUNNOSTO KOUVOLASSA KYMENLUKOLLA

lipunnosto2952013kvllipunnosto2952013kvl1

KYMENLAAKSON KESÄKAUSI AVATTIIN RÄVÄKÄSTI

Yli kolmisenkymmentä rauhanturvaaja viihtyi mainiossa säässä perinteisin menoin järjestetyssä kesäkauden avauksessa Kausalan veteraanimajalla. Kisalajit saivat uusijoita ja uusia mestareita. Mölkyn uusija oli Hannu Laaksonen ja naisten ampumavoiton vei toistamiseen Seija Halonen. Naisten mölkkypokaalin sai tällä kertaa kiinnityksen Rossin ”Ellu”. Tikanheitossa paras oli Juhani Syrjänen ja rauhanturvaajien bravuurilajin ilmapistooliammunnan voitti Mikko Räinä.

iitti_2013_1

iitti_2013_2

Sinibaretti-lehti tiesi Salpavaelluksen merkityksen rauhanturvajille jo vuonna 1995

salpavaellus95

Puolustusvoimien uudistusten suunnat selville

Kymenlaakson rauhanturvaajien kevätkokous vietiin rutiinilla läpi Kotkan Seurahuoneella maaliskuun alkupuolella. Seurahuoneen tiloissa järjestetäänn vuoden 2014 liiton kevätkokous, joten paikalle saapuneet kolmisen kymmentä rauhanturvaajaa saivat ennakkotuntumaa tulevaan juhlaympäristöönn. Kokouksen agendan mukaisesti käytiin läpi edellisen vuoden taloudenpito ja toiminta. Molemmat kokonaisuudet hyväksyttiin mainesanoin olihan muun muassa yhdistyksen tulos tarkan talouden ansiosta saatu edellisen alijäämän jälkeen käännetty ylijäämäiseksii.

kotkavuosikok13

Kokousesitelmän piti eversti Timo Pöysti, joka vuoden vaihteessa aloitti RUK:n uutena johtajana. Pöysti on palvellut nuorempana upseerina Porin prikaatissa ja kurssinjohtaja Kadettikoulussa sen jälkeen Pääesikunnassa ja sotilasasiamiehenä Tanskassa ja Norjassa. Viime vuosikymmen lopulla Timo Pöysti toimi Kymen sotilasläänin esikuntapäällikkönä ennen siirtymistään Kadettikoulun johtajaksi.

tpoEversti Timo Pöystin selvitti ytimekkäästisti ja havainnollisesti kokousväelle puolustusvoimien rakennemuutosta ja maavoimien uutta taistelutapaa. Itä-Suomen aluetta puolustusvoimien supistukset kohtelevat varsin hellällä kädellä ottaen huomioon mitä alueelle jää. Suurin asia oli Pohjois-Karjalan prikaatin lakkauttaminen.

Sotilasläänin esikunta Kouvolassa lakkautetaan, joukko-osastojen esikuntahallintoa yhdistetäänn ja vuoden 2015 alussa Kouvolassa aloittavan Kymenlaakson aluetoimiston vastuualue laajenee vastaamaan entistä Kymen sotilasläänin aluetta.

Toinen ajankohtaisuus on maavoimien uudistettu taistelutapa, joka Pöystin mukaan merkitsee joukkojen määrän vähentämistä, mutta samalla ryhmänjohtajien ja reservin joukkueenjohtajien osaamisen vaatimustaso kasvaa. Enää ei mennä johonkin tienristeykseen odottamaan käskyä, että torjutte vihollisen tässä ja pidätte maaston viimeiseen mieheen vaan paremman tilannekuvan ja modernin taisteluvälinesitön avulla viholliselle pyritään tuottamaan tappioita paljon laajemmalla alueella.

Falling Plates-kisat ammutaan Vekaranjärvellä

SRTL:n ampumamestaruuskilpailut saavat uuden yhteistyökumppanin, kun kisat järjestetäänn Karjalan prikaatissa elokuun 10.päivänä. Alun perin prikaatin uutta kasarmialuetta kaavailtiin 1960-luvun alussa Iitin Tillolan kankaalle, mutta sijoituspaikka kaatui maanomistajien vastustukseen. Nyt suurin piirtein samalle alueella on hankkeilla suuri moottorirata. Parin vuoden etsintäajan jälkeen varuskunnan paikaksi nousi esille Valkeala, jossa Pahkajärven ampumakentän vieressä oli käyttökelpoista maa-aluetta kasarmi- ja harjoitusalueeksi. Rakentaminen aloitettiin syksyllä 1963 ja ensimmäiset prikaatin joukot muuttivat uusiin tiloihin 1968-1973.

Puolustusvoimien rakennemuutokset 1980-luvullla johtivat siihen, että Vekaranjärrvelle keskitettiin Kaakkois-Suomen sotilasläänin joukkoja. Myöhempi kehitys on johtanut siihen, että Karjalan prikaati on nyt maavoimien kaikkia aselajeja käsittävä mekanisoitu valmiusyhtymä, jonka käytössä on modernein puolustusvoimien sotakalusto. Huippuunsa vedetty koulutus uudella sotakalustolla antaa sille korkean valmiuden kriisiajan tehtävien nopeaan toteuttamiseen. Varusmiehiä prikaatissa palvelee enimmillään 2500 ja palkattua henkilöstöä yli 700, joista virkapukuisia on on 460 ja siviilihenkilökuntaa 240.

cvkarpr

Kymen jääkäripataljoonan CV9030-vaunut marssilla harjoitusalueelle. (Kuva: Puolustusvoimat)

Karjalan prikaati polveutuu suoraan jatkosodan ja Lapin taistelujen Jalkaväkirykmentti 8:sta, ”Tuntemattoman sotilaan rykmentistä”. Prikaati vaalii ja kunnioittaa sille 1957 määrättyjä entisen viipurilaisen Karjalan Kaartin Rykmentin perinteitä. Sen joukko-osastolippu on prikaatin joukko-osastolippuna ja kunniamarssina rykmentin kunniamarssi Oravaisten marssi. Prikaatin vuosipäivää vietetään 6. toukokuuta.

Liekkö ampumakisojen tulo Vekaranjärvelle ollut pontimena Karjalan prikaatille, joka heti tiedon saatuaan käynnisti viime syksynä laajamittaisen kouluampumaratojensa kunnostushankkeen. Urakassa korotetaan kaikkien ampumaratojen taustavallit, korjataan suojausrakenteet ja muut meluesteet. 300 m:n ampumarata poistuu käytöstä ja sen 150 m:n välivallille rakennetaan ampumakatos. Sen vuoksi ensi kesän kisat ammutaan 100 m:n matkalta, joten nopeuden merkitys FP-ammunnassa tulee entistä ratkaisevammaksi. (MR)