10 tammi 2018
keskiviikko, tammikuu 10, 2018

Tiedote taustoineen perinnekeskuksesta

Tässä luettavaksi vähän perusteellisempi versio Rauhanturvaamisen ja veteraanityön perinnekeskuksen tiedotustilaisuudessa jaetusta tiedotteesta:

Lehdistötiedote taustoineen 8.1.2018

Rauhanturvaamisen ja veteraanityön

perinnekeskus lisäarvoksi Haminaan

Haminaan ollaan perustamassa Rauhanturvaamisen ja veteraanityön perinnekeskusta. Hankkeen kärkenä on Suomesta puuttuva valtakunnallinen rauhanturvaamisesta kertova museo. Sen lisäksi perinnekeskus uudella toiminnallisella tavalla vaalii ja esittelee sotiemme veteraanien ja vapaaehtoisen maanpuolustustyön perintöä. Sen jatkeena on luontevaa esitellä suomalaisen rauhanturvatoiminnan ja kriisinhallinnan historiaa ja nykypäivää.

Perinnekeskuksen avajaiset pidetään kuluvan vuoden elokuun alussa Hamina Tattoon yhteydessä. Hanke on saanut toiminnan käynnistämiseen Leader-rahoitusta Etelä-Kymenlaakson kehittämisyhdistys Sepralta. Toimitiloihin tarvittavan rahoituksen hankinta on alkamassa. Siinä käännytään maanpuolustusalan säätiöiden sekä yksityisen elinkeinoelämän puoleen.

Uusi toiminta-ajatus sopii Haminaan ja sen vireään varuskuntaan erinomaisesti. Toiminnallisuuden osalta hanke on nerokas oivallus vetää alueen maapuolustus- ja veteraaniyhdistykset saman katon alle.

Perinnekeskus luo yhdistyksille uutta mielekästä, vireyttävää tekemistä. Toiminnan uusiutuminen voisi vetää puoleensa myös tuikitärkeää nuorta verta. Se on kaiken yhdistystoiminnan tulevaisuuden perusta. Mielekäs harrastustoiminta on palvelus koko yhteiskunnalle turhautumisen ja sen aiheuttamien lieveilmiöiden ehkäisijänä. Haminan mallilla on käyttöä koko maassa.

Toimintaa käynnistää ja aikanaan pyörittää viime syyskuussa Haminassa perustettu Rauhanturvaamisen ja Veteraanityön Perinnekeskus ry (RVPK). Yhdistyksen puheenjohtajaksi ensimmäisessä varsinaisessa vuosikokouksessa valittiin tänään (8.1.2018) eversti Markku Hutka Ruotsinpyhtäältä. Yhdistyksessä on tällä hetkellä yhdeksän jäsenyhdistystä.

Toiminnanjohtajana on vuodenvaihteessa aloittanut, hankkeen valmistelua viime talvesta asti vetänyt eversti evp Vesa Kangasmäki Haminasta. Hän oli perustavan kokouksen valitsema yhdistyksen ensimmäinen puheenjohtaja.

Hankeajatuksen toiminnallisuuden takeena on se, että perinnekeskuksen tilat ovat jäseniksi hakeutuneiden ja hakeutuvien alueellisten ja paikallisten veteraani- ja maanpuolustusyhdistysten käytössä kokoontumisiin ja erilaisten tilaisuuksien järjestämiseen. Niiden perinne-esineistön taltiointi ja myös esillepano vaihtuvissa näyttelyissä kuuluu toiminta-ajatukseen.

Uuden yhdistyksen perustivat Suomen Rauhanturvaajaliitto, Kymenlaakson Rauhanturvaajat, Haminan-Vehkalahden Sotaveteraanit ja RUK:n Oppilaskunnan Kannatusyhdistys. Tähän mennessä uusiksi jäsenyhdistyksiksi ovat liittyneet jo Haminan Reserviupseerikerho, Kymenseudun Lottaperinneyhdistys, Haminan Maanpuolustusnaiset, Etelä-Kymen Kadettipiiri ja viimeisimpänä liittyjänä Etelä-Kymenlaakson Sotilaspoikien Perinnekilta.

Perinnekeskuksen tiloihin on tarkoitus sijoittaa myös Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK)  Kaakkois-Suomen Maanpuolustuspiirin Haminan koulutuspaikka ja sen toimisto. Maanpuolustuspiiri järjestää ja johtaa tiloissa puolustusvoimien tilaamaa sotilaallista ja sotilaallisia valmiuksia palvelevaa koulutusta sekä varautumis- ja turvallisuuskoulutusta.

Uusia jäsenyhdistyksiä on liittymässä lisää ja yhä uudet jäsenet ovat tervetulleita. Laaja jäsenyhdistysten määrä ja MPK:n kurssit ovat varmistamassa tilojen suurta käyttöastetta.

Vahvistaa vetovoimaa 

Nykyaikaisiin esittelymenetelmiin nojaava perinnekeskus keskellä Haminan varuskuntaa on oiva tuki innostaa Haminassa Reserviupseerikoulussa palvelevia nuoria naisia ja miehiä rauhanturva- ja kriisinhallintatehtäviin.

Myös perinnekeskuksessa vieraileville muille kriisinhallinnasta kiinnostuneille nuorille tutustuminen rauhanturvahistoriaan voi antaa sysäyksen hakeutua kansainvälisiin tehtäviin. Suomi tarvitsee tulevaisuudessakin kyvykkäitä rauhanturvaamisen lähettiläitä maailmalle.

Totta kai perinnekeskus vetää Haminaan myös entisiä rauhanturvaajia verestämään muistojaan. Samalla he kenties tuovat perheitään ja sukulaisiaan perehtymään rauhanturvaajan kokemuksiin maailmalla. Suomalaisia rauhanturvaajia on palvellut ulkomailla liki 50 000 henkeä.

Paikka tuo lisävetovoimaa Haminan matkailulle. Se tarjoaa myös Reserviupseerikoulun vieraille, vanhoille kursseille ja omaispäiville, uutta nähtävää.

Haminan rauha, kaupungin vanha linnoitushistoria ja sijainti porttina Salpalinjalle antavat luontevan pohjan kehittää perinnekeskusta myös osana kaupungin ja koko Etelä-Kymenlaakson matkailutarjontaa ja elinkeinopolitiikkaa.

 Rahoituksen varmistaminen

Rauhanturvaamisen ja veteraanityön perinnekeskus on tarkoitus sijoittaa vielä toistaiseksi yksityisomistuksessa olevaan Haminan varuskunnan entiseen Aliupseerikerho-, sittemmin Toimiupseerikerho-rakennukseen ja tontille osoitteessa Kadettikoulunkatu 7.

Uuden yhdistyksen ensimmäisiä tehtäviä on varmistaa ns. Wanhan Toipparin hankintaan sekä näyttelyrakenteisiin ja laitteisiin tarvittava rahoitus. Hankkeen ennakkoluulottomuus, innovatiivisuus, luovuus kytkeä useita asioita yhteen järkiperäisesti on se vetonaula, jolla rahoittajien puoleen käännytään.

Perinnekeskuksen tiloiksi ajateltu kiinteistö on erinomaisella paikalla ja se on peruskorjattu muutama vuosi sitten.

Tavoitteena on pystyttää kiinteistön tontille rauhanturvatoimintaan tyypillisesti tilapäisluonteinen, nykyisinkin suomalaisten käytössä maailmalla olevan kaltainen valvontatukikohta. Konttirakenteinen kriisinhallintatukikohta palvelisi paitsi nähtävyytenä myös nuorten rekrytoimisessa; enää rauhanturvaajat eivät majoitu maailmalla ”havumajoissa” ja teltoissa.

Ajatus on myös, että konttitukikohtaan pystyttäisiin majoittamaan linja-autollinen perinnekeskuksen vieraita tai matkailijoita. Muonituksessa tukeudutaan alan palveluihin Haminassa.

Perinnekeskuksen toiminnan käynnistämiseen on saatu 40 000 euron Leader-alkurahoitus kehittämisyhdistys Sepralta.

Perustettu yhdistys järjestää perinnekeskuksen avajaiset Hamina Tattoon aikana 2. elokuuta 2018. Materiaalia avajaisnäyttelyä varten on riittävästi. Tässä vaiheessa rauhanturvaamisen osalta esillepanon runkona on haminalaisen sotilasmestari evp Ismo Flinkin rauhanturva-aiheinen merkkikokoelma. Sitä Hamina Tattoossa 2016 kävi katsomassa noin 2000 vierasta.

Suomen Rauhanturvaajaliitolla on Suomessa useassa paikassa hajallaan erilaista näyttelyaineistoa iso määrä. Näyttelyiden esillepanossa, erityisesti kuvituksessa ja kartoissa tukeudutaan tietokonepohjaisiin sovelluksiin.

Taustoja ajatukselle

Vuonna 2016 vietettiin suomalaisen rauhanturvatoiminnan 60-juhlavuotta. Vuoden aikana tuli vahvasti esille painavin puheenvuoroin, että rauhanturvatoiminta on ollut ja on tärkeä osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Suomi on ollut rauhanturvaajana itseään suurempi maailman kansakuntien joukossa.

Suomessa ei ole valtakunnallista rauhanturvaamishistoriasta kertovaa museota tai rauhanturvaperinnettä ylläpitävää keskusta. Rauhanturvatoiminta jatkuu. Uutta vaalimisen ja säilyttämisen arvoista historiaa ja aineistoa syntyy joka päivä.

Suomalainen rauhanturvatoiminta ansaitsee tulla huomioiduksi yhtenä osana Suomen kunniakasta maanpuolustushistoriaa, jonka perustan ovat luoneet sotiemme veteraanit ja sankarivainajamme. Suomalaisen maanpuolustustahdon, rauhanhalun ja rauhan rakentamisen lipunkantajana ja myös -näyttäjänä maailmalla ovat viimeisen yli 60 vuoden ajan olleet nimenomaan rauhanturvaajat rauhanturva- ja kriisinhallintatehtävissä.

Edelliseen perustuen ja em. Ismo Flinkin Tattoo-näyttelyn innoittamana syntyi loppuvuodesta 2016 Haminassa ajatus, että kaupunkiin tulisi perustaa toiminnallinen Rauhanturvaamisen ja veteraanityön perinnekeskus. Paitsi suomalainen se olisi myös kansainvälinen lisävetovoima muutenkin sotilaskaupunkina tunnetulle Haminalle.

Kymenlaakson Rauhanturvaajat ry:n aloitteesta käynnistyi alkuvuodesta 2017 yhteistyö ratkaisun löytämiseksi puheena olevan perinnekeskuksen perustamiselle. Ajatusta esiteltiin maaliskuun alussa laajalle joukolle paikallisia maanpuolustusalan eri yhdistyksiä. Mukaan innostui luonnollisesti myös Suomen Rauhanturvaajaliitto, jonka johto tutustui hankeajatukseen jo helmikuussa.

Asiaa valmistellut hankeryhmä päätyi perinnekeskuksen toteuttamiseen yhdistyspohjalta. Yhdistys perustettiin syyskuussa 2017 ja määrätietoinen valmistelutyö pääsi vauhtiin.

Rauhanturvaamisen ja Veteraanityön Perinnekeskus ry on yleishyödyllinen yhdistys eikä sen tarkoituksena ole tuottaa taloudellista voittoa. Yhdistyksen toiminnan liikevaihdolla katetaan toiminta- ja sen kehittämiskulut sekä kiinteistön ylläpitomenot. Jokainen uuden perinnekeskuksen avulla Haminan seudulle saatu matkailija tukee kulutuksellaan paikkakunnan elinvoimaa.

Ja taas toimintatilojen ja myös syntyvien erilaisten uusien toimintamahdollisuuksien kautta perinnekeskus vireyttää Haminan seudun vapaaehtoistoimintaa eri yhdistyksissä. Esimerkiksi Kymenlaakson Rauhanturvaajat laskee jo nyt perinnekeskuksen tarjoavan uutta mielekästä ja motivoivaa tekemistä myös nuoremmille rauhanturvaajaveteraaneille yhdessä vanhenevan jäsenkunnan kanssa.

Lisätietoja

Vesa Kangasmäki

Toiminnanjohtaja

Rauhanturvaamisen ja Veteraanityön Perinnekeskus

vesakangasmaki@gmail.com

040 158 8115

Haminaan ollaan perustamassa Rauhanturvaamisen ja veteraanityön perinnekeskusta. Sen kärkenä on Suomesta puuttuva valtakunnallinen rauhanturvaamisesta kertova museo. Lisäksi perinnekeskus uudella toiminnallisella tavalla vaalii ja esittelee sotiemme veteraanien ja vapaaehtoisen maanpuolustustyön perintöä.

Suomalaisen rauhanturvatoiminnan ja kriisinhallinnan historia on luonnollinen jatke itsenäisen Suomen maanpuolustukselle ja sen vapaaehtoistyölle. Perinnekeskusidea on nerokas oivallus vetää rauhanturvaperintö sekä alueen maapuolustus- ja veteraaniyhdistykset saman katon alle.

Perinnekeskuksen tiloiksi on suunniteltu keskellä Haminan varuskuntaa sijaitseva entinen toimiupseerikerho ja sen tontti. Vaikka hanke on vasta aloittamassa toimitiloihin tarvittavan rahoituksen hankintaa, on syyskuussa 2017 perustettuun Rauhanturvaamisen ja Veteraanityön Perinnekeskus ry:hyn liittynyt jo nyt yhdeksän jäsenyhdistystä.

Uuden yhdistyksen jäseniä ovat Suomen Rauhanturvaajaliitto, Kymenlaakson Rauhanturvaajat,   Haminan-Vehkalahden Sotaveteraanit, RUK:n Oppilaskunnan Kannatusyhdistys, Haminan Reserviupseerikerho, Kymenseudun Lottaperinneyhdistys, Haminan Maanpuolustusnaiset, Etelä-Kymen Kadettipiiri ja Etelä-Kymenlaakson Sotilaspoikien Perinnekilta.

Yhdistyksen puheenjohtajaksi valittiin ensimmäisessä vuosikokouksessa 8.1.2018 eversti Markku Hutka Ruotsinpyhtäältä. Toiminnanjohtajana on vuodenvaihteessa aloittanut, hankkeen valmistelua viime talvesta asti vetänyt eversti evp Vesa Kangasmäki Haminasta.

Hankeajatuksen toiminnallisuuden takeena on se, että perinnekeskuksen tilat ovat jäseniksi hakeutuneiden ja hakeutuvien alueellisten ja paikallisten veteraani- ja maanpuolustusyhdistysten käytössä kokoontumisiin ja erilaisten tilaisuuksien järjestämiseen. Niiden perinne-esineistön taltiointi ja myös esillepano vaihtuvissa näyttelyissä kuuluu toiminta-ajatukseen.

MPK:n Kaakkois-Suomen Maanpuolustuspiirin uusi Haminan koulutuspaikka ja sen toimisto on myös sijoittumassa perinnekeskuksen tiloihin.

Hankkeen uskotaan tuovan lisävetovoimaa Haminan seudun matkailulle. Perinnekeskus on saanut toiminnan käynnistämiseen Leader-rahoitusta Etelä-Kymenlaakson kehittämisyhdistys Sepralta. Avajaisia vietetään 2. elokuuta 2018 Hamina Tattoo –viikon aikana.

Haminan rauha, kaupungin vanha linnoitushistoria ja sijainti porttina Salpalinjalle antavat luontevan pohjan kehittää perinnekeskusta myös osana kaupungin ja koko Etelä-Kymenlaakson matkailutarjontaa ja elinkeinopolitiikkaa.

Uusi toimintamalli sopii sovellettavaksi muuallekin Suomeen vireyttämään ukkoutuvaa yhdistystoimintaa ja kunkin seutukunnan elämää. Hamina on nyt tässä edelläkävijänä paljon haltijana.

RVPK:n  hallitus 2018

Haminassa pidetyssä Rauhanturvaamisen ja Veteraanityön Perinnekeskus ry:n (RVPK) vuosikokouksessa puheenjohtajan lisäksi valiittin uusi hallitus kuluvalle vuodelle.

Kymenlaakson Rauhanturvaajien edustajina RVPK:n hallitukseen valittiin edelleen Kimmo Hakanen (varajäsen Ari Reijo) molemmat Kouvolasta, Lauri Sipari Haminasta (Terho Ahonen Miehikkälä) ja Susanna Lindemark Pyhtäältä ( Aki Laasonen Hamina).

Suomen Rauhanturvaajaliittoa yhdistyksen hallituksessa edustaa SRTL:n varapuheenjohtaja Esko Hakulinen Seinäjoelta (varalla Ilkka Koskinen Lahti).

Lisäksi RVPK:n hallitukseen valittiin muiden jäsenyhdistysten edustajina Matti Sahala (Juha Rantala), Eero Lauri (Raimo Hannula), Eeva Rautamaa (Saara Laine) ja Pentti Snygg ( Heikki Hokkanen).

YLE uutisoi verkkosivuillaan RVPK:n tiedotustilaisuutta laajalla jutulla: https://yle.fi/uutiset/3-10011762

 

SRTL:n liittohallituksen jäseniä oli paikalla kolme. Susanna Lindemark edusti tietytsi johtamaansa Kymenlaakson Rauhanturvaajia, Ilkka Koskinen (keskellä) valittiin hallituksen jäseneksi valitun Esko Hakulisen (oik) varajäseneksi.

Vesa Kangasmäki (vas) luovutti RVPK:n puheenjohtajan vastuun Markku Hutkalle ja siirtyi edellisen hallituksen päätöksellä yhdistyksen toiminnanjohtajaksi.

24 joulu 2017
sunnuntai, joulukuu 24, 2017

Rauhanturvaajia jouluaaton kunniavartiossa

Kymenlaakson Rauhanturvaajien jäseniä oli jouluaaton kunniavartiossa Kotkan, Miehikkälän ja Virolahden sankarihaudoilla. Kuvat Kotkasta Asko Laurilan ottamina.



21 joulu 2017
torstai, joulukuu 21, 2017

Puheenjohtajan päiväkäsky jouluna 2017

 

Arvoisat rauhanturvaaja- ja kriisinhallintaveteraanit, hyvät KYMLRT:n jäsenet!

Vuoden viimeiset viikot ovat meillä käsillä. Kulunut vuosi on ollut varsin vilkas. Monissa eri yhteyksissä ja tapahtumissa olemme päässeet tekemään mielenkiintoista ja kaikkia osapuolia tyydyttävää  yhteistyötä  maanpuolustuksellisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Yhteistyö on ollut mutkatonta ja arvostus meitä kohtaan on korkealla.

Aktiivinen toiminta yhdistyksenä siirtyy joulun kunniavartioiden myötä ansaitulle tauolle. Hengähdämme hetkeksi, annamme aikaa läheisillemme, annamme aikaa myös itselle ja keräämme voimia uuteen entistä toiminnallisempaan vuoteen 2018.

Vuosi 2017 oli yhdistyksemme 49. toimintavuosi. Merkittävimmän leiman kuluneeseen vuoteen antoivat moninaiset Suomi 100 -tapahtumat. Henkilökohtainen iso asia oli tulla valituksi Rauhanturvaajaliiton liittohallitukseen jäseneksi. Pyrin olemaan luottamuksenne arvoinen ja olla aktiivinen edustajanne liiton toiminnassa. Tulevana vuotena juhlimme sekä yhdistyksen 50-vuotista taivalta, että Rauhanturvaamisen ja Veteraanityön Perinnekeskuksen avajaisia. Molemmat merkittäviä virstanpylväitä.

Yhdistyksen toiminta noudatti tänäkin vuonna Suomen Rauhanturvaajaliitto ry:n strategiaa sisältäen sekä perinteisiä että jäseniä aktivoivia tapahtumia. Yhdistyksen tehtävänä on liiton päämäärien mukaisesti tehdä rauhanturvaamistoimintaa tunnetuksi ja vaalia rauhanturvaamisperinteitä, yhteisiä muistoja ja osallistua sotiemme veteraanien tukemiseen monin eri tavoin. Runsain joukoin olemme jälleen osallistuneet erilaisiin veteraaneja avustaviin tehtäviin, lämmin kiitos siitä kaikille. Jouluksi lähetettiin myös yhteisellä sukkakampanjalla villasukkia kriisinhallintatehtävissä palvelusalueella oleville suurin määrin.

Päättyvän vuoden tapahtumia olivat yhdistyksen ja liittotason kevät- ja syyskokoukset, Finlandia-hiihto, Salpavaellus ja linnoitustalkoot Salpalinjalla,  Falling plates -ammunnat, Sotiemme veteraanit -keräys, veteraanikävelyt, lipunnostot, kunniavartiot ja monet muut paikalliset lipunnäytöt, veteraaneja avustavat tilaisuudet ja viimeisimpänä Suomi 100 -lipunnostot sekä lukuisat muut messu- ja yleisötapahtumat, joissa olimme mukana osastona.

Päätapahtumana voidaan pitää 24.9.2017 järjestettyä valtakunnallista Kansa kävelee -tapahtumaa Kotkan Sapokassa. Näkyvyys oli hyvä mediassa ja osallistujia oli mukana ennätysmäärä. Saimme paljon positiivista palautetta, suurkiitokset järjestelyihin osallistuneille.

Haluan siis kiittää kaikkia kuluneesta vuodesta; tuestanne ja aktiivisesta osallistumisestanne ja yhdistyksemme toiminnan kehittämisestä. Ilman aktiivista jäsenistöä ei ole toimivaa yhdistystä.

Toivotan kaikille työntäyteisen vuoden päätteeksi rauhallista ja rentouttavaa joulunaikaa läheistenne kanssa ja oikein onnellista uutta vuotta 2018!

Pyhtäällä 21.12.2017

Susanna Lindemark

Puheenjohtaja

Kymenlaakson Rauhanturvaajat ry

 

06 joulu 2017
keskiviikko, joulukuu 6, 2017

Kotka kiitti rauhanturvaajia

Suomen 100. itsenäisyyspäivän lipunnosto oli Kotkassa tavallista juhlavampi ja erikoinen myös syystä, että valaistuihin tankoihin lippu voitiin nostaa ja edellisiltana klo 18.

Kymenlaakson Rauhanturvaajien lipunnostajien osasto kunniaosastoineen oli 20 miehen suuruinen.

Lipunnoston jälkeen Kotkan kaupunki kaupunginhallituksen puheenjohtajan Nina Braskin johdolla järjesti rauhanturvaajille komeat kakkukahvit. Brask kiitteli rauhanturvaajien ja kaupungin jo vuosia jatkunutta tiivistä yhteistyötä niin lipunnostoissa kuin sotiemme veteraaneja koskevissa tapahtumissa. Hän toivoi yhteistyön jatkuvan Suomen 100-juhlavuoden teeman ”yhdessä” mukaisesti.

Myös kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Jari Elomaa kunnioitti tilaisuutta läsnäolollaan.

Kymenlaakson Rauhanturvaajat käytti juhlavaa tilaisuutta hyväkseen ja luovutti Suomen Rauhanturvaajaliiton myöntämän hopeisen ansiomitalin Tuomo Kuituselle. Sen kiinnitti SRTL:n kotkalainen kunniajäsen Hannu Levänen.

Kotkalaiset rauhanturvaajaveteraanit puolestaan luovuttivat hankkimansa rintamerkin, kriisinhallintaveteraanitunnuksen, lipunnostoissa sitkeästi mukana olevalle 93-vuotiaalle Åke Nykäselle. Hän on sekä sotiemme veteraani, että rauhanturvaajaveteraani suomalaisten ensimmäisestä operaatiosta Suezilla 1956-57.